Matkailuhankkeille myönnetty yli 245 miljoonaa tukea vuosina 2007-201008.07.2011 Suomessa on vuosina 2007–2010 myönnetty kaikkiaan 245,6 miljoonaa euroa julkista tukea yhteensä 2482 matkailuhankkeelle. Tästä rahoituksesta EU:n ja Suomen valtion osuus oli yhteensä 184,9 miljoonaa euroa ja muun julkisen tuen (mm. kuntarahoitus) osuus 60,7 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuutta hankkeiden rahoituksesta ei tässä yhteydessä selvitetty. Nämä tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tuoreesta selvityksestä. Kaikista rahoitetuista hankkeista valtaosa, eli 84 prosenttia oli EU-osarahoitteisia ja 16 prosenttia kansallisesti rahoitettuja. EU-hankkeet olivat julkisen rahoituksen määrällä mitattuna kooltaan jonkin verran suurempia kuin kansallisesti rahoitetut hankkeet. Verrattuna vuosiin 2000–2003 matkailuhankkeita on vuosina 2007–2010 rahoitettu vähemmän, mutta keskimäärin hanketta kohti on osoitettu enemmän julkista tukea kuin aiemmin. Kaikki hankkeet mukaan luettuna keskimääräinen hankkeen koko on kasvanut julkisen tuen osalta 73 300 eurosta 98 900 euroon. Alueellisesti tarkasteltuna selvästi eniten julkista tukea matkailuun osoitettiin Pohjois-Suomessa: Lapissa 53,3 miljoonaa euroa ja Pohjois-Pohjanmaalla 39,6 miljoonaa euroa. Myös Etelä-Savossa tukia on myönnetty suhteellisen paljon (22,3 miljoonaa euroa). Alueiden välisille matkailuhankkeille tukea myönnettiin yhteensä 21,6 miljoonaa euroa. Esitetyt tulokset heijastelevat tehtyjä aluepoliittisia linjauksia Itä- ja Pohjois-Suomen hyväksi. Julkisia tukimuotoja ja varoja matkailun kehittämiseen on näillä alueilla kaikkiaan käytössä enemmän, ja julkisella tuella on suuri merkitys niiden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Sisällöllisesti tarkasteltuna suurin osa julkisesta tuesta (40 prosenttia) osoitettiin matkailua tukevien palveluiden ja infrastruktuurin kehittämiseen. Lähes kolmasosa rahoituksesta kohdentui matkailun operatiiviseen toimintaan. Miltei yhtä suuri osa (28 prosenttia) oli suoria yritystukia. Julkista rahoitusta tulisi jatkossa kohdentaa enemmän laajoihin alueiden välisiin ja valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin. Yritystukien osalta painopistettä pitäisi siirtää investointien rahoittamisesta kehittämishankkeiden tukemiseen. Toimialarajat ylittäviä yhteistyöhankkeita on hyvä tukea edelleen, mutta erityistä huomiota tulisi kiinnittää parempaan yhteissuunnitteluun matkailu- ja muiden alojen toimijoiden välillä. EU-hankkeiden rahoituspäätösten tekemisen tueksi tarvitaan entistä pitkäjänteisempiä kehittämissuunnitelmia ja ohjelmakausien rajat ylittävien tavoitteiden asettamista, jotta rahoitusta voidaan myöntää hankkeille tasaisemmin vuosittain. Lähde: TEM |