Suomalaiset päivittävät ammattitaitoaan omakustanteisesti23.09.2011 Suomalaiset työntekijät kehittävät ahkerasti ammattitaitoaan, mutta koulutuksen maksajana on useimmiten kouluttautuja itse. Muualla Pohjois-Euroopassa työelämän täydennyskoulutuksiin on vuonna 2011 osallistuttu vähemmän, mutta koulutuspäivien maksajana on useimmiten työnantaja. Erot eri Pohjois-Euroopan maiden henkilöstökoulutusten käytännöissä ovat huomattavat. Vuoden 2011 ensimmäisen puolikkaan aikana suomalaisista 77 % on osallistunut työelämän täydennyskoulutukseen yhdestä kahteen päivän ajan; reilun kymmenyksen kouluttautuessa jopa kolmen tai useamman päivän ajan. Toinen kymmenys suomalaisesta ei ole osallistunut koulutukseen ollenkaan vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana. Työelämän täydennyskoulutuksen kustannuksista vastaa Suomessa kuitenkin yleisimmin kouluttautuja itse (77 % vastanneista). Vain 14 % tapauksissa työantaja on kustantanut koulutuksen työntekijälleen. Saksassa ja Iso-Britanniassa työnantaja maksaa koulutuksen viulutHenkilöstökoulutusten hyödyntäminen ja kustannusten jako näyttää hyvin erilaiselta muilla Pohjois-Euroopan työelämän markkinoilla. Iso-Britanniassa koulutuksiin on osallistuttu vuoden 2011 aikana melkein yhtä ahkerasti kuin Suomessa: kaksi kolmesta on saanut koulutusta vähintään yhden päivän ajan. Ruotsalaisista vastaajista puolestaan puolet on jäänyt ilman koulutusta tänä vuonna. Samaan aikaan heistä kuitenkin reilu viidennes on kouluttautunut viiden päivän ajan. Saksalaisten vastaajien asema on ruotsalaisiakin heikompi: heistä kaksi kolmasosaa on ollut ilman lisäkoulutusta tänä vuonna ja kouluttautuneistakin miltei 80 % on osallistunut koulutukseen vain yhdestä kahteen päivän ajan. Vaikka muiden maiden vastaajat ovat kouluttautuneet suomalaisia vähemmän, ovat suomalaiset työnantajat kansainvälisiä vastineitaan harvemmin ammattitaidon päivityksen maksajia. Vain Ruotsissa työntekijät maksavat suomalaisia useammin omat kurssipäivänsä (87 %), mutta Iso-Britanniassa ja Saksassa puolestaan työnantaja on yleisin taho, joka kustantaa henkilöstökoulutukseen osallistumisen (Iso-Britanniassa 60 %, Saksassa 75 %). Vastaukset perustuvat eri maiden henkilöstökoulutusten palvelusivustoilla tehtyihin kyselyihin kesän 2011 aikana. Sivustojen kohderyhmänä ovat HR-henkilöstö, esimiehet ja työntekijät, jotka etsivät koulutusta itselleen tai henkilöstölleen. Koulutuspäivien määrää koskevaan kysymykseen vastasi kesäkuussa 1 106 henkilöä (joista suomalaisia 394) ja koulutuksen rahoittamista koskevaan kysymyksen elokuussa 2 653 (joista 366 suomalaisia). Suomalainen työelämän täydennyskoulutusten palvelusivusto, Koulutus.fi mittaa joka kuukausi työelämän tunnelmia. |