Polttokennoautot ovat sarjatuotannossa vuonna 201515.09.2011 Vetykäyttöisillä polttokennoilla toimivia autoja valmistuu muutaman vuoden päästä jo 100 000 vuodessa. Liikenne- ja viestintäministeriö hoputtaa, että päätöksenteolla on hiilettömän infrastruktuurin kannalta jo kiire. Ympäristöä vähemmän kuormittavien ajoneuvojen kehityksessä vedyllä toimivat polttokennoautot ovat ensimmäisinä valmistumassa massatuotantoon. – Se on tällä hetkellä tulevaisuuden autovaihtoehdoista ainoa, jolla on mahdollisuus tarjota lähes nykyautojen suorituskyky - ei pelkästään nopeuden ja kiihtyvyyden kannalta vaan myös ajettavan matkan pituuden suhteen, arvioi erikoistutkija Juhani Laurikko VTT:stä. Tekesin Polttokennot-ohjelman vuosiseminaarissa 13.9. 2011 puhunut Laurikko totesi, että käytännössä vetykäyttöinen polttokennoauto on sähköauto. Akkukäyttöisiin sähköautoihin verrattuna autoteollisuuden valmiudet polttokennoautoihin ovat kuitenkin pidemmällä. – Hiilettömän liikenteen ja ajoneuvojen yleistyminen tuntuvat vielä kaukaiselta asialta, mutta tosiasiassa päätöksenteon kannalta on toimittava jo nyt, sillä investointisyklit infrastruktuuriin ovat pitkiä, sanoi seminaarissa puhunut yli-insinööri Maria Rautavirta Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Ympäristöystävällisiä tekniikkavaihtoehtoja on useita, mutta ne olisi nähtävä pikemminkin toistensa täydentäjinä kuin kilpailijoina. Eri ratkaisut vaativat erilaista infrastruktuuria, ja jotta niihin uskalletaan lähteä investoimaan, niin EU-tasoisten päätösten suuntalinjoista on oltava sitovia. Vedyn jakelujärjestelmä latausinfrastruktuuria halvempaaPolttokennoautojen kannalta olennainen on vedyn jakelujärjestelmä. Suomalainen Woikoski Oy on toteuttamassa ensimmäistä vetytankkausasemaa Rovaniemelle Arctic Driving Centeriin. Vastaava asema tulee käyttöön myös Polttokennot-ohjelman Demo 2013 -alueella Vuosaaren satamassa. – Suomessa hyödynnetään pääosin teollisuuden sivutuotteena syntyvää vetyä, joka muuten joutuisi hukkaan. Polttokennoautossa taas vedystä ei päästöinä tule todellakaan muuta kuin vesihöyryä, kertoi puheenvuorossaan tekninen johtaja Kalevi Korjala Woikoskelta. Laurikon mukaan akkukäyttöisille sähköautoille rakennettava latausinfrastruktuuri tulee Euroopan tasolla monta kertaa kalliimmaksi kuin vedyllä toimiville polttokennoautoille. Suomessa tosin tilanne on toinen, koska autojen lämmitykseen käytettävää infrastruktuuria voidaan osin hyödyntää latausverkostossa. |