Tietävätkö pomosi ja työkaverisi, kuinka hyviä ideoita sinulla onkaan?24.10.2011
Ei ole suinkaan samantekevää, kuunnellaanko kaikkia työntekijöitä silloin, kun pohditaan uusia ideoita liiketoimintaan tai johonkin muuhun työpaikan asiaan. Työntekijät ovat nimittäin niitä, joilta parhaat ideat yleensä tulevat, ja moni innovaatio onkin saanut alkunsa työntekijän aloitteesta. Esimiesten ja johtajien olisi luotava aikaa ideoinnille ja pidettävä huolta, että ideoita kohdellaan kullanarvoisesti. Työpaikalla yhdessä ideointi on perusteltua monesta syystä. Nykypäivänä ei enää riitä, että vain johto ja esimiehet ideoivat uutta. Esimerkiksi asiakaspalvelutyötä tekevillä on arvokasta tietoa siitä, miten tuotteita ja palveluita voisi kehittää paremmiksi. Miksi heitä ei sitten kuunneltaisi? – Kysyimme julkisen sektorin työntekijöiltä ja johdolta kehittämisen esteitä Inno-Vointi-hankkeessamme. He mainitsivat esteiksi useimmiten ajanpuutteen sekä jäykät toimintatavat. Jos näille asioille voidaan tehdä jotakin, uskon, että innovointimahdollisuudet paranevat, kertoo Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Eveliina Saari. Inspiroidu kollegasi ideoista!Ideoinnissa on tärkeää vapaaehtoisuus. Johdon ja esimiesten tulisi järjestää ideoinnille aikaa, tilaa sekä sellaisia foorumeita, joissa erilaiset ideat kohtaavat. Jos aikaa ei työn lomassa löydy, se jää helposti tekemättä. – Kun ideoidaan yhdessä, saadaan jokaisen arvokas osaaminen käyttöön, ja inspiroidumme toistemme ideoista, Saari painottaa. Yksi keino ideointitalkoisiin on esimerkiksi kiinnittää ratkaisua vaativa kysymys seinätaululle sellaiseen paikkaan, josta kaikki ihmiset kulkevat ohi. Esimerkiksi yhteinen kahvitila tai aula voivat olla hyviä paikkoja. Tälle taululle sitten jokainen työntekijä voi kiinnittää muistilappuja, joille on kirjoittanut ajatuksensa. – Työntekijöille on annettava tarpeeksi haastavia ongelmia ratkottavaksi. Esille tulleet ideat arvioidaan, ryhmitellään ja jalostetaan, ja niistä valitaan ne, jotka voidaan viedä käytäntöön. Ideat ovat ikään kuin rakennusainetta uusien toimintatapojen ja työn kehittämiseen, jopa uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Ideoita kannattaa kokeilla mahdollisimman pian käytännössä, jotta niiden toimivuus huomataan. – Ideointia ei kannata tehdä vain ideoinnin vuoksi vaan siksi, että ideoita tullaan myöhemmin jalostamaan ja viemään käytäntöön. On muistettava, että ideoiden vieminen käytäntöön vaatii sinnikästä työtä sekä johdon ja esimiesten tukea. Jäljelle jääneet ideat voi tallettaa esimerkiksi ideapankkiin odottamaan myöhempää käyttöä, Saari opastaa. Organisaatiolle syntyy luovuttaa tukeva maineJokaiselle työntekijälle on tärkeää se, että hän saa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Sillä on suuri merkitys työhyvinvoinnin keskeisiin tekijöihin eli työn mielekkyyden kokemiseen ja työhön sitoutumiseen. – Koemme arvostuksen osoituksena sen, että saamme äänemme kuuluviin, ja että meillä on mahdollisuus vaikuttaa itseämme koskeviin muutoksiin sekä työmme tavoitteisiin, Eveliina Saari toteaa. – Työntekijöiden innostus on ikään kuin organisaation sykkivä sydän. Kun ideat virtaavat ihmisten välillä, voi syntyä hyvinvointia ja uudistuksia samanaikaisesti. Ideamyönteiselle ja työntekijöitään kuuntelevalle organisaatiolle syntyy myös uusia työntekijöitä houkutteleva maine. |