Työelämän muutoksista vaihtelevia tutkimustuloksia15.08.2011 Suomen työoloista on vuosittain tehty tutkimuksia, jotka ovat vaikuttaneet työelämää koskeviin mielikuviin ja päätöksentekoon. Työ- ja elinkeinoministeriössä on ilmestynyt tutkimuskirjallisuuteen perustuva raportti Suomen työelämän muutoskuvia 2000-luvulla – tutkimuksesta vaikuttavaan kehittämiseen? Raportissa selvitetään niitä työelämän haasteita, joihin vastaamalla vaikutetaan entistä täsmällisemmin ja tehokkaammin työelämän muutokseen. Työelämän muuttuminen parempaan tai huonompaan suuntaan riippuu tarkastelunäkökulmasta. Haittojen ja huonojen kehityssuuntien kartoittamista tarvitaan työelämän sääntelyssä. Työelämän kokonaisvaltainen kehittäminen puolestaan edellyttää myönteisten muutossuuntien esiin nostamista nykyistä enemmän. Raportissa kysytään, onko esimerkiksi työssä hankittu osaaminen tai oppiminen mahdollista kaikilla aloilla ja ammatillisissa asemissa? Entä ovatko työn ja yksityiselämän yhteensovittamista helpottavat työaikajoustot kaikkien saavutettavissa? Ja onko johtamisen merkitys tuottavuuden ja innovatiivisuuden edistämisessä toteutunut vain vaativaa tietotyötä tekevien keskuudessa? Samalla, kun yleinen käsitys työtä tekevistä suomalaisista ja etenkin nuorista on yhdenmukaisuutta korostava, moniarvoisuuteen ja yksilöllisyyteen liittyvien arvojen on nähty olevan yhä yleisempiä. Jatkoseurannan kohteena pitäisikin olla työnteon arvostuksia koskevat tulokset. Palkkatyössä voidaan olettaa tapahtuvan sekä työolojen että asenteiden eriytymistä enenevässä määrin, mikäli vähemmän arvostettuihin töihin rekrytoidaan tulevaisuudessa yhä enemmän maahanmuuttajia. Työelämän kehittämisessä tulisikin yhdenvertaisuuden ja moniarvoisuuden tavoite olla mukana aiempaa selvemmin. Työuralla ja työyhteisöissä saavutetut tulokset lienevät tulevaisuudessa tärkeämpiä kuin elinikäisen työuran pituus. Tämä edellyttäisi työyhteisötaitojen sisällyttämistä nykyistä enemmän ammatilliseen tai muuhun muodolliseen koulutukseen. Myös oikeanlaisella johtamisella voidaan vaikuttaa työtä tekevien asenteisiin ja käyttäytymiseen. Työelämää kehitettäessä tärkeitä tekijöitä ovat lisäksi tehtävien vaatima teknologia, töiden hyvä organisointi, riittävä muodollinen osaaminen sekä henkilöstön vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet. Myös työelämän palkitsemisjärjestelmiä tulisi kehittää voimakkaasti. Raportti on julkaistu TEM analyyseja -sarjassa numerolla 35/2011. Se löytyy osoitteesta www.tem.fi/julkaisut. Lähde: TEM |