Blogin arkisto
Luonnollista väestönlisäystä vain puolessa maakunnista 201007.02.2011 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan luonnollinen väestönlisäys, eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden, kasvatti vuonna 2010 väkilukua puolessa maakunnista. Edellisvuoteen verrattuna luonnollinen väestönlisäys kasvoi eniten Etelä-Karjalassa ja väheni eniten Pohjois-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan luonnollinen väestönlisäys kasvatti vuonna 2010 väkilukua kymmenessä maakunnassa, eli puolessa maakunnista. Luonnollisella väestönlisäyksellä tarkoitetaan elävänä syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Vuonna 2009 syntyneiden määrä oli kuolleiden määrää suurempi 12 maakunnassa. Joitakin vuosia positiivisena pysytellyt lukema muuttui nyt negatiiviseksi Kanta-Hämeessä (-80) ja Etelä-Pohjanmaalla (-10). Seitsemässä niistä maakunnista, joissa luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen, kuolleiden määrä on ollut syntyneiden määrää suurempi vähintään 12 edellistä vuotta. Kuten aiempinakin vuosina luonnollinen väestönlisäys oli vuonna 2010 suurin Uudenmaan (7 300) ja Pohjois-Pohjanmaan (2 830) maakunnissa. Väkilukuun suhteutettuna syntyneiden enemmyys oli suurin Pohjois-Pohjanmaalla. Kuolleiden määrä oli puolestaan edellisvuosien tapaan eniten syntyneiden määrää suurempi Etelä-Savossa (-810) ja Kymenlaaksossa (-490). Myös suhteellisesti kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän eniten näissä samoissa maakunnissa. Luonnollinen väestönlisäys kasvoi vuonna 2010 sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten Etelä-Karjalassa (200 henkeä). Muutos ei kuitenkaan riittänyt kääntämään maakunnan negatiivista lukemaa positiiviseksi, vaan kuolleiden määrä oli siellä 310 suurempi kuin elävänä syntyneiden määrä. Pohjois-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä luonnollinen väestönlisäys aleni määrällisesti eniten (-190 henkeä). Pohjois-Karjalassa kuolleita oli nyt 380 enemmän kuin syntyneitä. Kanta-Hämeessä kuolleiden määrä oli 80 suurempi kuin syntyneiden määrä. Väkilukuun suhteutettuna luonnollinen väestönlisäys laski eniten Itä-Uudellamaalla. Koko maassa syntyneiden enemmyys oli 360 henkeä alhaisempi kuin edellisvuonna. Ennakkotilaston mukaan maakuntien välinen muutto lisääntyi vuonna 2010 jonkin verran edellisvuodesta (3 800), ja muuttoja maakunnasta toiseen kertyi 125 620. Muuttovoittoa muista maakunnista sai kahdeksan maakuntaa ja muuttotappiota kärsi 12 maakuntaa. Voitollisista maakunnista kuusi on saanut maakuntien välisestä muutosta voittoa vähintään 11 aiempaa vuotta. Tappiollisista maakunnista 11 on yhtäjaksoisesti menettänyt väkeään muihin maakuntiin vähintään 20 edellistä vuotta. Eniten maakuntien välisen muuton voittoa keräsivät jälleen Uudenmaan (1 730) ja Pirkanmaan (1 380) maakunnat. Suhteessa väkilukuun maakuntien välisen muuton voitto oli vuonna 2010 suurin Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Tappiota kertyi eniten Lapissa (-930) ja Kainuussa (-600). Suhteellisesti tappio oli suurin Kainuussa. Nettomaahanmuutto, eli maahanmuuton ja maastamuuton erotus, oli vuonna 2010 kaikissa maakunnissa voitollinen, kuten se on ollut vuodesta 2003 lähtien. Eniten ulkomaan muuttovoittoa ennakkotilaston mukaan saivat Uusimaa (4 930), Varsinais-Suomi (980) ja Pirkanmaa (980). Vähiten muuttovoittoa ulkomailta sai vuonna 2010 Keski-Pohjanmaa (120). Väkilukuun suhteutettuna nettomaahanmuutto oli suurin Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla ja pienin Keski-Suomessa. Ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2010 yhdessätoista maakunnassa ja väheni yhdeksässä maakunnassa. Yhtä maakuntaa lukuun ottamatta muutokset olivat samansuuntaisia kuin vuotta aiemmin. Vain Etelä-Pohjanmaan hienoinen väestönkasvu kääntyi vähäiseksi väestötappioksi. Muissa kahdeksassa väestötappiomaakunnassa väkiluku on laskenut vähintään 16 edellisen vuoden ajan. Kahdeksassa väkilukuaan kasvattaneessa maakunnassa väestön määrä on lisääntynyt vähintään 10 edellistä vuotta. Vuoden 2009 tapaan väestön määrä lisääntyi eniten Uudenmaan (13 960) ja Pirkanmaan maakunnissa (3 450) ja väheni eniten Etelä-Savon Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus |