Sitra: Kysyntä ja globaalit haasteet maaseutuajattelun keskiöön

Maaseutupolitiikassa tarvitaan tulevaisuuteen suuntautuvaa, kysyntälähtöistä ajattelua, jolla vastataan liikkuvien ja monipaikkaisten suomalaisten yksilöllisiin tarpeisiin sekä globaaleihin ilmasto-, energia- ja luonnonvarapolitiikan haasteisiin. Vaalikevät sekä käynnissä oleva maaseudun rahoitusohjelmien uudistaminen tarjoavat erinomaisen aikaikkunan maaseutuajattelun uudistamiseen. 
Tulevaisuuden maaseutu muotoutuu sen mukaan, miten Suomessa pystytään tunnistamaan ja luomaan uutta kysyntää maaseudulle sekä vastaamaan siihen.
– Maaseutua ei pelasteta pelastamalla, vaan se uudistuu ja menestyy vastaamalla tulevaisuuden tarpeisiin. Voisiko jopa olla, että olemme jo yrittäneet pelastaa maaseudun puolikuoliaaksi?, kysyi johtaja Eeva Hellström Sitran Maamerkit-ohjelmasta puheenvuorossaan. Hellström puhui Itä-Suomen Yliopistossa järjestetyssä Tarvitaanko maaseutua -seminaarissa Joensuussa helmikuussa.  

Maaseudulla voisi tulevaisuudessa olla nykyistä huomattavasti merkittävämpi rooli sekä suomalaisten elinvoiman lähteenä että kestävien ratkaisujen mahdollistajana. Tämä ei Hellströmin mukaan tapahdu automaattisesti, vaan se edellyttää maaseutuajattelun uudistumista sekä liiketoiminnassa, kehittämistyössä että politiikassa.

Maaseudulla kansainvälistä vetovoimaa

Suomalaiset odottavat maaseudun mahdollistavan heille arjen hallittavuutta, kiireettömyyttä, vapautta, itsensä toteuttamista sekä syvempää tarkoitusta elämälleen. Se ei kuitenkaan välttämättä tapahdu maaseudulle muuttamisen kautta, vaan monipaikkaisuus ja liike eri paikkojen välillä johtavat uudenlaisten paikkaidentiteettien ja yhteisöllisten roolien syntymiseen.
– Ajattelutavan muutos merkitsee sitä, että meidän on ennakoitava suomalaisten kuluttajakysyntää. Mitä esimerkiksi tulevaisuuden hiilineutraalikot, luomu-urbaanit, etno-maalaiset, maalla harrastajat ja agri-eläkeläiset odottavat maaseudulta?, Hellström kysyi.  

Vihreän talouden lähiratkaisuille kuten lähienergialle, lähiruoalle, lähimatkailulle sekä biotalouden lähiratkaisuille on Hellströmin mukaan maailmalla kasvavaa kysyntää. 
– Suomella on väljästi asuttuna, mutta korkean osaamisen maana erinomaiset mahdollisuudet kehittää uusia hajautettuja liiketoimintakonsepteja, jotka olisivat sekä kannattavia että ekotehokkaita. Jos tässä onnistuttaisiin, maaseudun osaamiselle olisi merkittävää kansainvälistä kysyntää.

Huomisen edelläkävijäratkaisut on luotava tänään

Suomalaisten tarpeet ja globaalit mahdollisuudet tunnistetaan maaseutupolitiikassa jo visiotasolla, mutta konkreettiset tavoitteet ja käytännön toimenpiteet painottuvat vielä maaseudun tarvitsevuuteen. 
– Jotta muutokset olisivat mahdollisia, tulevaisuuden kysyntä on maaseutupolitiikassa nostettava nykypäivän tarpeiden rinnalle.
Suomalaisessa maaseutuajattelussa tarvitaankin kuperkeikkoja, joilla aluelähtöisestä ajattelusta siirrytään yhä enemmän sekä ihmislähtöiseen että globaaliin ajatteluun, Hellström toteaa. 

Useimmissa maaseutupolitiikan asiakirjoissa lähestymistapa liiketoiminnan kehittämiseen on sektoripohjainen ja tarjontalähtöinen.
– Jos uuden liiketoiminnan vauhdittamisen lähtökohtana on mahdollisten tulevaisuudenkuvien rajaaminen tämän päivän sektoriajattelun ja innovaatiojärjestelmän nykyisten rakenteiden mukaisesti, merkittävin innovaatiopotentiaali on menetetty jo lähtökuopissa, Hellström pohti.

Verkkopalvelut mahdollistavat

Hellströmin mukaan maaseudun innovaatiopotentiaalin hyödyntämisessä keskeistä on se, miten maaseudun toimijat osallistuvat tämän päivän ihmislähtöisiin innovaatioympäristöihin, jotka ovat kaikille avoimia ja kaikkialla läsnä. Tämän mahdollistaa verkon yli toimivat palvelut, joihin maaseudun ja kaupunkien ihmisiä ja yhteisöjä tulee kannustaa osallistumaan.
– Uudessa toimintakulttuurissa voidaan hyödyntää esimerkiksi osallistavia verkkopalveluita ja sosiaalisen median ratkaisuja. HUB ja Living Lab -tyyppisiä fyysisiä innovaatiopisteitä voidaan levittää koko Suomeen, eli korkeakoulujen tai viranomaistilojen lisäksi sinne, missä ihmiset luontaisesti tapaavat toisiaan.  

Kysyntälähtöistä ja mahdollistavaa maaseutuajattelua on vahvistettava maaseutupolitiikassa. Suomella on erityinen aikaikkuna maaseutuajattelun uudistamiseen tänä vuonna, kun uusi hallitus ottaa ensimmäisiä maaseutupoliittisia askeliaan, ja kun maaseudun rahoitusohjelmia uudistetaan seuraavan EU:n rahoituskautta varten.  

Lähde: Cision tiedotepalvelu

Uutiseen tästä