Pätkätyöt hidastavat naisten tasa-arvoista palkkakehitystä02.05.2011
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii määräaikaisten työntekijöiden asemaan liittyviin laki- ja sopimussäädöksiin selkeitä parannuksia. Vaasassa perjantaina 29.4. puhuneen Pihlajamäen mukaan määräaikaisten työsuhteiden epävarmuudella on monia kielteisiä seurannaisvaikutuksia. Ne muun muassa hidastavat naisten tasa-arvoista palkkakehitystä ja johtavat toimeentulon epävarmuuden lisäksi jopa huonompaan fyysiseen terveyteen. Työttömyysuhka on myös määräaikaisissa työsuhteissa jopa seitsemän kertaa suurempi kuin vakituisissa työsuhteissa. Nykyiseen työurakeskusteluun liittyen työterveyshuoltolakia olisi Pihlajamäen mielestä muutettava siten, että määräaikaisten työntekijöiden työterveyshuollolle tulisi lainsuoja. – Pohja pitkälle työuralle luodaan nuorena. Jos heti työuran alkutaipaleella tulee kaltoin kohdelluksi eikä ole oikeutettu esimerkiksi työterveyshuoltoon, se ei lupaa hyvää työssä jaksamiselle ja pitkälle työuralle, Pihlajamäki huomauttaa. Hän muistuttaa, että pitkäkestoinen työura on kokonaisuus, jonka eri vaiheissa on kiinnitettävä huomiota eri asioihin. – Esimerkiksi julkisia palveluita tuottavan henkilöstön jatkuva vähentäminen ei voi olla vaikuttamatta siihen, miten pitkäksi alalla toimivien työurat muodostuvat, Pihlajamäki sanoo. Jytyn puheenjohtaja huomauttaa, että määräaikaisuudet ovat erityisen suuri epäkohta nimenomaan naisvaltaisella julkisella sektorilla. Pihlajamäki korostaakin, että kaikki ne toimet, joilla määräaikaisia työsuhteita kehitetään vastaamaan paremmin vakituisia työsuhteita, ovat kannatettavia. Tutkimukset osoittavat, että määräaikaisia pätkätyösuhteita käytetään Suomessa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Valitettavasti määräaikaisuudet kasaantuvat myös yhä enenevässä määrin naisten ja nuorten kontolle. Maija Pihlajamäki huomauttaa, että työsopimuslakia viimeksi uudistettaessa tavoitteena oli parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Lain valmisteluasiakirjoissa kiinnitettiin huomiota näiden niin kutsuttujen epätyypillisten palvelussuhteiden käytön perusteisiin ja toisaalta käytön rajoituksiin. – Valittaen on todettava, että käytännössä määräaikaisuutta on suhteellisen helppo käyttää edelleenkin lain tarkoituksen vastaisesti. Määräaikaisuuden käyttö on työsopimuslain mukaan sallittua vain tiettyjen perusteiden täyttyessä. Sallittujen ja kiellettyjen tilanteiden väliin jää kuitenkin käytännön työmarkkinoilla harmaa-alue, jossa todellisia perusteita määräaikaisuuksien käyttämiselle ei enää ole. Pihlajamäki katsoo, että lain tarkoittama työntekijän suoja jää toteutumatta usein siksi, että määräaikainen työntekijä ei uskalla tai halua vaarantaa potentiaalista määräaikaisuutta nostamalla kanteen työnantajaa vastaan. Määräaikaisuudesta muodostuu näin eräänlainen jatkuva koeaika, jonka kuluessa seuraava sijaisuus lunastetaan. |