Maanteiden kelirikkokevät normaali21.03.2011 Kevään kelirikon ennustetaan olevan normaalia tasoa ja paikoin normaalia helpompi. Tien rungot jäätyivät syystalven kovan pakkaskauden aikana nopeasti, eikä routa ehtinyt kerätä vettä kelirikkoalttiiden teiden runkoihin. Myös pohjaveden pinta oli suhteellisen alhaalla. Kevään säällä on aina suuri merkitys kelirikon esiintymiselle. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset pitävät orastavankin kelirikon kurissa. Keski-Suomessa painorajoituksia on keväisin ollut viime vuosina noin 50–300 km. Keväällä 2009 painorajoituksia oli 225 km, keväällä 2010 painorajoituksia oli 75 km. Routa on tunkeutunut poikkeuksellisen kylmänä talvena syvälle tien pohjakerroksiin. Tämän odotetaan viime kevään tapaan synnyttävän normaalia enemmän ns. routaheittoja ja halkeamia päällysteisiin. Lumimäärät teiden reunoilla ovat harvinaisen suuret. Kevään edistymisestä riippuen sulamisvesi voi paikoin ajautua tielle ja pehmentää sorateiden pintaa tai muutoin aiheuttaa ongelmia liikenteelle. Kylmä tien runko pitää tien rummut jäässä, jolloin vesi helposti etsii uuden kulkutien. Maanteillä on paljon yksityistieliittymiä, joiden rumpujen aukipitämisestä vastaa yksityistiekunta. Roudan vaikutukset tiestölläSorateillä ja kevyesti rakennetuilla, vähäliikenteisillä päällystetyillä teillä routaherkkä pohjamaa on suhteellisen lähellä pintaa. Jäätyessään tien runko voi imeä vettä, ja muodostaa rakenteeseen jäälinssejä, jotka sulaessaan muuttuvat pehmeäksi, jopa velliksi. Soratien hienorakeinen pintamateriaali voi sulaessaan tulla liian märäksi ja pehmetä, kun muutoin jäässä oleva tien rakenne ei ime kosteutta. Tien kantavuuden heikkeneminen edellyttää painorajoituksen asettamista, ettei tie kokonaan vaurioituisi raskaan liikenteen alla ja pysyisi kulkukelpoisena. Tilanne vaihtelee paljon paikallisista maaperä- ja kosteusolosuhteista johtuen. |